Tabla de Contenidos
Jaksotaulukossa elementit on järjestetty ominaisuuksiensa ja ominaisuuksiensa mukaan, jaettu ryhmiin, jaksoihin ja erivärisiin lohkoihin. Siksi elementeillä on samanlaiset ominaisuudet kuin niitä lähinnä olevilla.
Jakso ilmaisee alkuaineiden atomien energiatasot ja on seitsemän riviä, jotka näkyvät jaksollisessa taulukossa; eli vaakasuuntainen järjestys . Ne on numeroitu 1:stä 7:ään, numerot, jotka eivät ainoastaan osoita järjestystä alimmasta korkeimpaan, vaan osoittavat myös pääenergiatason määrän, jonka elektronit miehittävät nousevassa järjestyksessä.
Saman ajanjakson sisällä olevilla elementeillä on elektroneja samalla määrällä energiatasoja. Eli jokaisella atomilla on sama määrä elektronikuoria. Esimerkiksi jakso 2 osoittaa, että sen muodostavissa elementeissä on elektroneja, jotka jakautuvat kahdelle energiatasolle.
Kauden ominaisuudet
Jakson läpi edetessä kunkin alkuaineen yksi atomi saa yhden elektronin ja sillä on vähemmän metallisia ominaisuuksia kuin sitä edeltävä elementti. Tällä tavalla jakson vasemmalla puolella olevat elementit ovat metallisia ja erittäin reaktiivisia. Sen sijaan oikean puolen elementit ovat ei-metallisia. Halogeenit ovat ei-metallisia ja ei-reaktiivisia.
Elementit, jotka ovat samalla ajanjaksolla, osoittavat myös samanlaisia suuntauksia atomisäteen, elektronegatiivisuuden, ionisaatioenergian ja elektronien affiniteetin suhteen.
Yleensä atomin säde pienenee samalla jaksolla, kun siirrymme jaksollisen taulukon oikealle puolelle; samalla se saa ionisaatioenergian ja elektronegatiivisuuden lisääntymään vasemmalta oikealle. Tämä johtuu vetovoimasta, jota ydin kohdistaa elektroneihin.
Samoin metalleilla, jotka ovat periodin vasemmalla puolella, on yleensä pienempi affiniteetti kuin ei-metalleilla, jotka ovat periodin oikealla puolella. Poikkeuksena ovat jalokaasut.
Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän jaksot
Elementtien jaksollisen taulukon eri jaksot ovat:
kausi 1
Se on jaksollisen taulukon ensimmäinen rivi. Tämä jakso osoittaa, että atomissa on elektroneja vain yhdellä energiatasolla.
Tähän ajanjaksoon kuuluvat alkuaineet: vety (H) ja helium (He).
kausi 2
Periodi 2 on jaksollisen taulukon toinen rivi ja sisältää 8 elementtiä, joiden elektronit jakautuvat kahdelle energiatasolle: litium (Li), beryllium (Be), boori (B), hiili (C), typpi (N), happi (O), fluori (F) ja neon (Ne).
kausi 3
Periodi 3 on jaksollisen järjestelmän kolmas rivi ja osoittaa, että atomin elektronit on jaettu kolmeen energiatasoon. Jakson 3 8 alkuainetta ovat: natrium (Na), magnesium (Mg), alumiini (Al), pii (Si), fosfori (P), rikki (S), kloori (Cl) ja argon (Ar).
kausi 4
Periodi 4 on jaksollisen taulukon neljäs rivi ja osoittaa, että atomissa on elektroneja, jotka sijaitsevat neljällä energiatasolla. Tänä aikana on 18 alkuainetta: kalium (K), kalsium (Ca), skandium (Sc), titaani (Ti), vanadiini (V), kromi (Cr), mangaani (Mn), rauta (F), koboltti ( Co), nikkeli (Ni), kupari (Cu), sinkki (Zn), gallium (Ga), germanium (Ge), arseeni (As), seleeni (Se), bromi (Br) ja kryptoni (Kr).
kausi 5
Periodi 5 on jaksollisen taulukon viides rivi ja osoittaa, että mukana olevissa elementeissä on elektroneja, jotka jakautuvat viiteen energiatasoon. Tämän ajanjakson sisällä on 18 alkuainetta: rubidium (Rb), strontium (Sr), yttrium (Y), zirkonium (Zr), niobium (Nb), molybdeeni (Mo), teknetium (Tc), rutenium (Ru), rodium ( Rh), palladium (Pd), hopea (Ag), kadmium (Cd), indium (In), tina (Sn), antimoni (Sb), telluuri (Te), jodi (I) ja ksenoni (Xe).
kausi 6
Jakso 6 on jaksollisen järjestelmän kuudes rivi. Se edustaa alkuaineita, joiden atomeissa on elektroneja, jotka on jaettu kuuteen energiatasoon. Tänä aikana ovat seuraavat alkuaineet: cesium (Cs), barium (Ba), hafnium (Hf), tantaali (Ta), volframi (W), renium (Re), osmium (Os), iridium (Ir), platina ( Pt), kulta (Au), elohopea (Hg), tallium (Tl), lyijy (Pb), vismutti (Bi), polonium (Po), astatiini (At) ja radon (Rn).
Tähän ajanjaksoon kuuluvat myös lantanidit: lantaani (La), cerium (Ce), praseodyymi (Pr), neodyymi (Nd), prometium (Pm), samarium (Sm), europium (Eu), gadolinium (Gd), terbium (Tb), Dysprosium (Dy), Holmium (Ho), Erbium (Er), Tulium (Tm), Ytterbium (Yb), Lutetium (Lu).
kausi 7
Periodi 7 on jaksollisen taulukon seitsemäs rivi ja osoittaa elementit, joissa elektronit jakautuvat seitsemään energiatasoon. Tämän ajanjakson sisällä ovat seuraavat alkuaineet: francium (Fr), radium (Ra), rutherfordium (Rf), dubnium (Db), seaborgium (Sg), bohrium (Bh), hasium (Hs), meitnerium (Mt), darmstatium ( Ds), roentgenium (Rg), kopernicium (Cn), flerovium (Fl) ja livermorium (Lv).
Tähän ajanjaksoon kuuluvat myös aktinidit aktinium (Ac), torium (Th), protaktinium (Pa), uraani (U), neptunium (Np), plutonium (Pu), americium (Am), curium (Cm), berkelium ( Bk), kalifornium (Cf), einsteinium (Es), fermium (Fm), mendelevium (Md), nobelium (No) ja Lawrencium (Lr). On myös alkuaineita nihonium (Nh), muskovium (Mc), teneso (Ts) ja oganeson (Og).
Bibliografia
- Gray, T. Elementit. (2019). Espanja. Larousse.
- Elguero, J.; Goya, P.; Román, P. Kemiallisten alkuaineiden jaksollinen järjestelmä . (2019). Espanja. Kaihi kirjat.
- dk. Jaksollinen järjestelmä kirja . (2017). Espanja. dk.
- Khan Akatemia. Jaksollisen taulukon tarkastelu . Saatavilla osoitteessa https://es.khanacademy.org/science/quimica-pe-pre-u/xa105e22a677145a0:estructura-atomica/xa105e22a677145a0:tabla-periodica/a/246-repaso-de-tabla-peridica .
