Tabla de Contenidos
Junajpu ja Xbalamke, joka on kirjoitettu myös nimellä Huanhpú ja Ixbalanqué, ovat kaksi kaksoisveljestä, maya-mytologian hahmoja, joiden legenda kerrotaan Popol Wujissa.
Popol Wuj eli Popol Vuh, neuvoston kirja tai yhteisökirja , kokoaa mayojen legendoja, jotka kuvaavat heidän maailmankuvaansa ja tapojaan tarinoiden kautta maailman syntyä koskevista myyteistä ja erilaisista maya-sivilisaatioon ja luontoon liittyvistä tapahtumista. Popol Wuj kirjoitettiin noin vuonna 1550, Espanjan valloituksen alkuaikoina K’iche’ssa .(Mayan kieli) ja espanjaksi. Mutta sen kertomat legendat juontavat juurensa olmekkikulttuuriin ja mayakulttuurin ensimmäisiin vaiheisiin. Popol Wujin mytologiset kaksoset esiintyvät yhdessä maissinjumalan kanssa Guatemalan San Bartolosta löydetyissä seinämaalauksissa, jotka on luotu noin vuonna 100 eKr., ja ne ovat tähän päivään mennessä mayojen kulttuurin vanhimpia ja osoittavat esteettistä jatkuvuutta myöhään. Olmec ja Maya ikonografia. Azuzul-kaksoset, kaksi samanlaista ihmishahmoa kahden jaguaarin edessä, löydetty läheltä San Lorenzoa, joka on toinen Olmecin kahdesta pääkaupunkikeskuksesta, on myös yhdistetty Popol Wujin mytologisiin kaksosiin.
Popol Wuj:n tarkoitus tehdään selväksi sen alussa: « Tähän kirjoitamme, vahvistamme muinaisen sanan; alkuperä, alku kaiken, mitä tapahtui k’iche’-kansassa, k’iche-kansassa. Tästä aloitamme opetuksen, selventämisen ja piilotetun ja paljastetun suhteen Tz’aqol fütol,’Alom, K’ajolom, Junajpu Wuch’in nimet, Junajpu Utiw; Saqi Nim Aq Sis; Tepew Q’ukumatz; Järven sydän, meren sydän… »
Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu, Popol Wujin ensimmäiset kaksoset
Popol Wujin mytologisessa kronologiassa ennen Junajpua ja Xbalamkea esiintyvät Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu.
«… Aamunkoitteessa syntyivät Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu Xpiyakokista ja Ixmukanesta. Nyt Jun Junajpu syntyi kaksi poikaa, kaksi poikaa: Jun Batz’ kutsuttiin esikoiseksi Jun Chowen kutsuttiin toiseksi …»
Kuten kaikki mesoamerikkalaiset kulttuurit, mayat uskoivat ajallisiin sykleihin, sykliseen kosmiseen tuhoon ja uudistumiseen, joita kutsuttiin ” maailman aikakausiksi ”. Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu olivat maissin kaksoset ja elivät toisen maailman aikana.
«… He olivat suuria viisaita, heillä oli suuri tieto, he olivat ennustajia täällä maan päällä; hyvästä luonteesta ja hyvistä tavoista. He opettivat taiteita ja työtä Jun Batz’ille ja Jun Chowenille, Jun Junajpun pojille. Huiluissa, laulajissa, puhallussoittimissa, kirjailijoissa; Jun Batz’sta ja Jun Chowenista tuli myös kuvanveistäjiä, jade-kultaseptejä, hopeakultaseppäitä …»
Lordit Jun Kame ja Wuqub Kame kutsuivat Jun Junajpun ja Wuqub Junajpun mayojen alamaailmaan Xibalbaan pelaamaan palloa.
« …Koska se oli tie Xibalbaan, jossa he soittivat, Jun Kame ja Wuqub Kame, Xibalban herrat kuulivat heidät: Mitä maan päällä tapahtuu? He hyppäävät ja juoksevat ja aiheuttavat ääntä. Anna heidän tuoda ne! Anna heidän tulla pelaamaan palloa tänne, meidän on voitettava heidät. He eivät enää viivyttele meitä, he eivät kunnioita meitä eivätkä myöskään häpeä. Että he aikovat vetää ne sieltä ylhäältä, sanoivat kaikki Xibalbasta tulleet tehdessään yhteisen päätöksen. Niin sanotut Jun Kame ja Wuqub Kame olivat korkeimpia tuomareita… »
Xibalbassa Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu joutuivat erilaisiin testeihin ja petettiin. « …Xibalban asukkaat halusivat Jun Junajpun ja Wuqub Junajpun pelitarvikkeet: heidän nahkasuojansa, vyön, käsivarsisuojansa, päähineensä, suojaavat nenäliinansa… Lyhyesti sanottuna Jun Junajpun ja Wuqub Junajpun puku. … ” Heille joutuneiden monien testien joukossa, pelin aattona heidät lähetettiin Pimeään taloon ja heille annettiin sikareita ja soihtuja ja käskettiin pitää ne palamassa koko yön kuluttamatta niitä. He epäonnistuivat tässä kokeessa ja epäonnistumisen rangaistus oli kuolema. Jun Junajpu ja Wuqub Junajpu uhrattiin ja haudattiin, mutta Jun Junajpun pää leikattiin pois ja vain hänen ruumiinsa haudattiin hänen nuoremman veljensä viereen.
Xibalban herrat asettivat Jun Junajpun pään tien päällä olevan puun oksien väliin, ja puu kantoi hedelmää. ” …Tämä on Jícaro-puu, jota kutsumme nyt, Jun Junajpun pää, sanotaan…”. Xibalban herrat kielsivät hedelmien leikkaamisen ja sen, ettei kukaan vieraile puussa. Mutta neito Ixkik’, lordi Kuchuma Kikin tytär, hämmästyi puun tarinasta ja meni yksin katsomaan sitä. Siellä hän puhui Jun Junajpun kallolle, joka pyysi häntä ojentamaan kätensä, ja kallo sylki hänen kätensä päälle.
« …Siellä neito palasi kotiinsa saatuaan monia neuvoja. Heti lapset sikisivät hänen kohdussaan pelkän syljen vaikutuksesta ja näin Junajpu ja Xbalamke syntyivät… »
Myytti docella Ixkikin raskaudesta nostaa hänen lastensa, Junajpun ja Xbalamken, elämän jatkuvuutta ylittäen Xibalban herrojen pettämisen. Kuten Jun Junajpu kertoo neito Ixkik’:
« …Herraiden, miesten, viisaiden, puhujien kasvot eivät sammu, eivät katoa; hän asuu tyttäriensä, poikiensa luona. Olkoon niin! Tämän sitten olen tehnyt kanssasi. Nouse maan pinnalle, ettet kuole, koska syötät sanan… »
Junajpu ja Xbalamke
Kun neito Ixkik’ pakeni Xibalbasta pettäessään herroja, jotka olivat määränneet hänet tapettaviksi rangaistuksena raskaudestaan, hän meni maan päälle Ixmukanen, Jun Junajpun ja Wuqub Junajpun äidin luo, joka kasvatti Jun Junajpun kahta poikaa. Jun Batz’ ja Jun Chowen. « …Ainoastaan huilua soittamalla, vain laulamalla he viihdyttivät itseään. Vain kirjoittamiseen ja vain kuvanveistoon he omistautuivat joka päivä. Tämä lohdutti isoäidin sydäntä… ». Näin Junajpu ja Xbalamke syntyvät.
Junajpu tarkoittaa ” puhalluspistoolia ”, joka käyttää puhallusputkea. Jun tarkoittaa yhtä, aj on omistussääntöä ja pu on lyhenne sanoista pub , joka tarkoittaa puhalluspiippua. Xbalamke voidaan tulkita pieneksi jaguaaripeuraksi, jossa etuliite X on deminutiivi, Balam tarkoittaa jaguaria ja Ke on Kej :n apokooppi , joka tarkoittaa peuroja. Mutta toista tulkintaa Balamq’esta on ehdotettu , ja sen mukaan se koostuisi sanoista Balam , joka tarkoittaa ” piilotettua”, ja Q’e:sta ” aurinkoa” .«: piilotettu tai yöaurinko. Tämä tulkinta vaikuttaa enemmän myytin mukaiselta, sillä Junajpusta tulee lopulta aurinko ja Xbalamkesta kuu, joka voidaan tulkita yöauringoksi .
Junajpua ja Xbalamkea kohdeltiin julmasti heidän isoäitinsä ja veljensä toimesta, ja he selvisivät metsässä lintujen metsästyksessä puhallusaseillaan.
« …He tiesivät jo hänen syntymästään, heillä oli jo voimaa; he tiesivät olevansa Xibalbaan menneiden ja siellä kuolleiden vanhempiensa seuraajia. He olivat mahtavia viisaita, sillä Jun Batz’illa ja Jun Chowenilla oli kaikki selkeä sydämessään. Kuitenkin, kun hänen nuoremmat veljensä syntyivät, he eivät osoittaneet viisautta kateutensa vuoksi ja heidän sydämessään vallitseva viha lankesi heidän päällensä. Ei mistään muusta syystä Junajpu ja Xbalamke muuttaneet heitä, jotka elättivät itsensä vain ampumalla puhallusaseella joka päivä. Heitä ei rakastanut heidän isoäitinsä eikä Jun Batz’ ja Jun Chowen… »
Junajpu ja Xbalamke kasvoivat, samoin heidän voimansa, ja he rankaisivat vanhempiaan veljiään tekemällä niistä apinoita.
” …Aiomme vain muuttaa sen luonnetta. Tämä on sanojemme sisältö. Toteutukoon se niiden suurten kärsimysten tähden, joita he ovat meille aiheuttaneet. He halusivat meidän kuolevan ja katoavan, me, jotka olemme heidän nuorempia veljiään. He kohtelivat meitä alamaisina, me aiomme voittaa heidät samalla tavalla. Se on vain esimerkki siitä, mitä aiomme tehdä, he sanoivat toisilleen… »
Junajpu ja Xbalamke löysivät pallon, jota heidän isänsä Jun Junajpu ei ollut tuonut Xibalbaan, ja he löysivät myös isänsä rakentaman pallokentän. Ja he pelasivat useita päiviä, mikä taas ärsytti Xibalban herroja. Monien seikkailujen jälkeen Junajpu ja Xbalamke laskeutuivat Xibalbaan seuraamalla samaa koettelemusten polkua, jota heidän vanhempansa olivat matkustaneet aiemmin. Mutta he välttelivät temppuja ja ansoja, jotka Xibalban herrat asettivat heille oveluutensa ansiosta, kukistamalla heidät pallopelissä. He läpäisivät soihtujen ja sytytettyjen sikarien kokeen ja pettivät Xibalban herrat saattamalla aran hännän kulkemaan läpi kuin soihdun hehkun ja laittamalla tulikärpäsiä sikariensa kärkiin.
« …Heidän nimensä eivät unohdu. Olkoon niin! He kertoivat vanhemmilleen, kun he lohduttivat heidän sydäntään. Olemme vain tehneet hänen kuolemansa, hänen katoamisestaan; surut, piinat, jotka aiheuttivat heidät! Tämä oli sitten hänen jäähyväisviestinsä koko Xibalban voittamisen jälkeen. Sitten he nousivat tänne, selkeyden keskelle. He nousivat välittömästi taivaaseen: toinen oli aurinko ja toinen kuu. Sitten taivaan holvi valaistui, maan kasvot, taivaalle he asettuivat…
Myytti kaksosista
Veistoksissa ja maalauksissa tunnistettujen kaksosten asiakirjoissa Junajpu ja Xbalamke eivät ole identtisiä. Junajpu on suurempi, taitava ja maskuliininen, ja hänen oikeassa poskessaan, olkapäällään ja käsivarsissaan on mustia pilkkuja. Aurinko ja hirven sarvet ovat tärkeimmät Junajpuun liittyvät symbolit, vaikka molemmat kaksoset yhdistetään usein peuran symboleihin. Xbalamke on pienempi, vasenkätinen ja usein naisellinen ulkonäkö. Kuu ja kanit ovat hänen symbolejaan. Xbalanquella on jaguaarimaisia laastareita kasvoillaan ja vartalollaan.
Kaksoset ovat läsnä myös maya-kalenterissa, mikä osoittaa merkitystä, joka juontaa juurensa olmekkikulttuuriin ja mayojen sivilisaation ensimmäisiin vaiheisiin. Myytti kaksosista löytyy useimpien Keski- ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteistä. Ne ovat osa myyttejä ja legendoja, joita pidetään legendaarisina esivanhempana, jonka on läpäistävä erilaisia testejä. Kuolema ja uudestisyntyminen ehdotetaan kaksosten kuvauksessa kalamiehen muodossa. Monissa mesoamerikkalaisissa kulttuureissa jumalille kalat ovat ihmisalkioita, jotka kelluvat myyttisessä järvessä. Myytti kaksosista on myös tallennettu keramiikkaan ja pajuesineisiin, joita löydettiin lounais-Yhdysvalloista,
Lähteet
Aleksandar Boskovic. Maya-myyttien merkitys . Anthropos 84 (1/3) (1989): 203–12.
Bettina L. Knapp. Popol Vuh: Alkuperäinen äiti, joka osallistuu luomiseen . Confluence 12.2 (1997): 31–48.
Luis Enrique Sam Colop. Popol Wuj CHOLSAMAJ, Guatemala, 2008. ISBN 978-99922-53-70-0 https://popolmayab.files.wordpress.com/2018/10/popol-wuj-kaxlan-tzij.pdf
Mary E. Miller, Karl Taube. Kuvitettu sanakirja muinaisen Meksikon ja mayojen jumalista ja symboleista. Thames ja Hudson, Lontoo, 1997.
Patricia Gilman, Marc Thompson, Kristina Wyckoff. Rituaalimuutos ja kaukainen: Mesoamerikkalainen ikonografia, Scarlet Macaws ja Great Kivas Mimbresin alueella Lounais-New Mexicossa . American Antiquity 79(1) (2014): 90–107.
Robert J. Sharer. Muinaiset Mayat. Kuudes painos, Stanford University Press, Stanford, Kalifornia, 2006.
